keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Ystävänpäiväiloa!


Pimeän tultua mä puristan sun kättäs
Oothan tässä vielä huomenna
Sä sanot loppuun lauseet, jotka aloitan
Ja keräät talteen palaset kun hajoan
Niin oothan tässä vielä huomenna
Sä oothan tässä vielä huomenna

Johanna Kurkela: Oothan tässä vielä huomenna
sanat: Eppu Koskinen




Ihanaa ystävänpäivää! 

Toivottaa
Typy, Hippu 
jpesueen ihmisväki

perjantai 9. helmikuuta 2018

Kuuleeko kaverit, täällä Typy ja Hippu!

Terve kaikki meidän kamut! Olemme nauttineet talvesta täysin siemauksin. Koirapuistossa juostaan kuin päättömät ja ajetaan toisiamme takaa. Välillä järsitään risuja tai keppejä. Meillä on huisin kivaa yhdessä ja tykätään siitä, ettei joka lenkuran ja ulkoilun jälkeen tarvitse mennä suihkuun.


Meidän emännälle kävi hiukkasen ikävästi, kun se lensi tuossa eräällä päivälenkillä nurin. Ihan pyllähti täysin selälleen pitkin pituuttaan keskelle tietä. Hypittiin emännän päälle, kun se maata rötkötti maassa. Kivaa, että emäntäkin möyhensi lumessa. Ajateltiin, että tämä on joku uusi leikki. Mutta ei se ollut vaikka emäntä alkoikin nauramaan. Hän satutti alaselkänsä ja on kuulemma melkoisen kipeä. Nyt ollaankin tehty lenkit vähän rauhallisemmalla tahdilla, toisin sanoen kävellä löntystellen. 


Mutta eiköhän tuo kaksijalkainen kuntoon saada. Jotakin lääkettä hän joutuu nyt nappailemaan ja liikkeessä pitää pysyä. Se, että jäisi makaamaan, ei kuulemma edistä paranemista. Ja parhaitenhan tuo paranee, kun me pistetään kaikki meidän hoitajan taidot peliin. 

Reipasta menoa ja meininkiä kaikille teille! Viikonloppuna katsotaan isännän kanssa urheilukisoja telkkarista. Ja tietysti ulkoillaan. Emäntä on luvannut meille lauantaiherkuksi poronkorvat. Nam! Ensi viikolla on joku laskiainen sekä ystävänpäivä. Kai me saadaan silloinkin herkkuja, ainakin asiaan kuuluisi...

Typy ja Hippu

perjantai 2. helmikuuta 2018

Paljon porukkaa

Tiistaina aloitimme kevään lukukoirailut naapurilähiössä. Olen mielissäni siitä, että bussimatkat Typsykän kanssa kulkevat niin sujuvasti ja helposti. Typy on helppo matkakaveri vaikka ruuhka-aikaan emme suinkaan voi reissata väljässä tai edes puolitäydessä linjurissa. Porukkaa riittää.



Ja porukkaa riitti myös kirjastossa. Vanhoja tuttuja lukijoita kävi parikin kappaletta. Uusia tuttavuuksia tavatttiin myös. Minulta tiedusteltiin, josko laajentaisin reviiriämme ihan toiselle puolen kotikaupunkia. Kiitin kunniasta ja siitä, että Typy olisi niin kovin haluttu muihinkin kirjastoihin. Totesin kuitenkin, että kaksi kirjastoa riittää. Homma ei saa käydä raskaaksi, etenkään Typylle itselleen.

Lumikaaoksesta täällä etelässä on selvitty ehjin nahoin. On kai turha kertoa, miten riemuissaan Hilpu ja Typsy ovat valkeasta maasta. Isännällä oli eilen ollut kova työ saada Hippu pois koira-aitauksesta, kun hän oli vienyt kaksikon aamulenkillä sinne. Hipsuli viihtyisi lumikeleillä tuntikausia puistossa riekkuen. Ja kun Typyn saa houkuteltua meininkiin mukaan, siinä täytyy Hipulle antaa herkkupala jos toinenkin, jotta sen saa remmin päähän kiinni. Voi tuota nuoruuden intoa ja vauhtia!

Toivotan koko meidän poppoon puolesta kaikille PSB:n ystäville mukavaa viikonloppua! Isäntä kaivanee sukset esiin. Minä voisin lähteä vaikkapa pulkkamäkeen yhdessä biiglein kanssa. Löytyisköhän kaupasta pulkkaa, johon mahtuisi kaksi isokorvaista koiraa ja yksi muuten vaan vähän isokokoisempi kaksijalkainen...

perjantai 26. tammikuuta 2018

Vakaa aikomus vapuksi

Luulin jo toipuneeni flunssasta mutta se palasikin takaisin. On tämä kummallinen tauti! Onneksi en ole kaatunut vielä petipotilaaksi. Tulevana viikonvaihteena aion huilata ja levätä. Se kai on tähän röhään paras parannuskonsti synttärikakun lisäksi, jota huomenna menemme siskoni luokse syömään.

kuva: Anna Groth

Kevään lukukoirailut alkoivat hyvissä tunnelmissa. Typy hoiti työkeikkansa erinomaisen ammattimaisesti. Lukijoita kävi mukava määrä ja sen päälle riitti vielä rapsuttelijoita. Kotikirjastomme lukukoiraremmissä on nyt kolme koiraa Typsyn lisäksi. Vuorot on aikataulutettu toukokuun alkupuolelle saakka. Tänä keväänä aloitamme siis kotikirjastosta kesälomamme jo tavallista varhaisemmin.

Lumileikit ovat tältä erää takanapäin. Kurakelit palasivat ja se ei innosta isokorvia riehumaan. Riittää, kun kävellään, haistellaan tienpenkkoja sekä nuuskitaan ojien pohjia. Isäntä mietiskeli eilen, jokohan vapuksi pääsemme Puulalle. Se on meillä vakaa aikomus. Katsotaan, miten käy.


maanantai 22. tammikuuta 2018

Lumileikkejä

Tammikuu jolkottelee jo takakaarteessa. Päivä on hienosti pidentynyt ja täällä etelässäkin on talvi. Olemme nauttineet lumesta ja kuivasta kelistä. Hilpu on aivan riemuissaan valkeasta maasta. Se härnää Typsykkää leikkiin tuon tuostakin ja kyllähän Typy ottaa usein haasteen vastaan. Siinä lumi pöllyää koira-aitauksessa, kun kaksikko mennä melskaa pitkin tannerta.

Isännällä on takana ja vielä edessäkin kiireiset viikot töissä. Joten minulla on päävastuu isokorvien lenkityksestä. Minulle liikunta tekee enemmän kuin hyvää, kiitos jouluna ja sen jälkeenkin syötyjen herkkujen. Typyn paino on pysynyt tasaisessa lukemassa eikä se mielestäni ole enää liian hoikka. En ole asiasta tällä erää huolissani ja viikottaiset punnitukset ollaan siis jätetty vähemmälle.

Tällä viikolla aloitamme Typyn kanssa kevään lukukoirailut. Meillä on kirjastokäyntejä toukokuulle asti. Uskon, että Typy aloittaa taas innolla työt, kun luvassa on paljon rapsutuksia ja kivoja tarinoita kuunneltavana. Eikä ne emännän antamat palkkioherkutkaan ole varmaan huonompi juttu.