Hyvää Juhannusta!

Oi, katsokaa miten lainehet niin kauniisti rantoja kaulaa.

Oi, kuunnelkaa, miten lintuset niin kauniisti lehdossa laulaa.

Oi, ootteko nähnehet illan kuun ja kuullehet kuisketta metsän puun,

min ylitse valkeat hattarat suvitaivaalla vaeltavat.

- Eino Leino-

Toivotamme kaikille Pienen Suuren Beaglen ystäville ja blogikavereille

mukavaa ja iloista Juhannusta, tuota keskikesän juhlaa!

Typy ja lauman ihmisjäsenet


Blogi huilaa tulevan viikon ja nautimme loma-ajasta Puulan rannalla. Pysyttehän silti matkassamme 
mukana, kuulumisiin heti taas heinäkuun alkaessa!

Hyviä neuvoja

Mitäs täällä on...

Piipahdimme sunnuntaina Rajasaaressa, sillä aurinko paisteli ja vettä ei ropissut taivaan täydeltä. Kuitenkaan sää ei ollut niin helteinen, että Typy olisi tällä reissulla mennyt pulikoimaan mereen. Se tyytyi vain kahlaamaan rannassa eikä koipien lisäksi kastunut kuin vatsa. Saarella riitti taas muitakin koirimuksia mutta Typsyä ei jaksanut muiden seura kiinnostaa. Muutamien haukkujen kanssa se yltyi hetkeksi leikkiin mutta pääosin Typsykkää kiinnosti minun ja isännän seura sekä kepin järsiminen.

Keppi on hyvää, kun yksin syö.

Viime viikolla paljastui, että eräällä työkaverillani on beagle! Yhdessä kävimme läpi kokemuksia beaglen emännyydestä ja totesimme, että tuossa rodussa on monenlaisia ominaispiirteitä. Työkaverini beagle vaatii samalla tavoin huomiota kuin Typy. Kerjääminen on verissä ja mustasukkaisuus koettelee, kun työkaverin lapsenlapsi tulee kyläilemään. Pentuna on tehty jos jonkinsorttisia tihutöitä ja ulkona nenä vie koiraa ja remmin päässä olevaa emäntää, kun vetovaihe on päällä. Näinhän se on Typynkin kanssa. Lapsenlapsista ei meidän perheessä tarvitse mustasukkailla mutta isännästä kylläkin sekä muista koirista, joita tapaamme. Niitä ei saisi rapsuttaa eikä silitellä. Olimme  myös täysin samaa mieltä työkaverini kanssa siitä, että beaglet ovat todella ihastuttavia tyyppejä!

Juhannusta odotellaan ja lomaviikkoa Kangasniemellä. Kohta on aika pakata kassit ja pakaasit autoon, Typy takapenkille turvavyöhön kiinni ja sitten mennään! Tämä juhannus on ensimmäinen saarijuhannus ilman Pimua. Eikä me isännän kanssa kovin montaa juhannusta ehditty viettämään ylipäätään kahden kesken ennen kuin Pimuli tuli meidän perheeseen. Varmasti itkeä tirautan, kun istun grillipaikalla ja katselen, kun Typy tekee rantaviivassa tutkimusretkiä, yksin. Mutta tiedän, että Pimu opetti Typylle, miten juhannusta saaressa vietetään ja niillä neuvoilla pärjää mainiosti: rentoa oloa, hyvästä seurasta ja ruuasta nauttimista, lepoa ja luonnonrauhaa. Ja näitä oppeja aiomme varmasti noudattaa koko saaripoppoo!

Kesähupien alkuvihellystä odotellen

Autuaan ja onnellisen oloisena Typsykkä makaa retkotti hieronta-alustan päällä. Kevään viimeinen hieronta oli yhtä mukavaa kuin aina aikaisemminkin. Toivottavasti pitkäkoipea ei harmita, että tapaamme hierojan seuraavan kerran vasta syksyllä. Kesällä kun lomailee sekä hieroja että meidän poppoo, joten tulevat pari kuukautta ovat hierontavapaata aikaa.

Juhannus on jo asetettu pilkulle ja odottaa potkua kohti Kotkaa. Lomaviikko Kangasniemellä katselee kentän laidalla, milloin on sen aika aloittaa oma pelivuoronsa. Ja tuon viikon kruunaa perinteinen tyttöjen viikonloppu Puulan maisemissa, joka sekin verryttelee jo pukuhuoneen puolella. Kaikenlaista huisin hauskaa meininkiä on siis luvassa! Keskiviikkona pääsin taas pesemään Typyn, sillä se päätti kieriä ojassa, jonka pohjalla oli muutakin kuin kuraa... Ja kun tämä pyöriminen oli suoritettu, säntäsi Typsy loppulenkillä vielä toiseen mutalääryyn ja näky oli melkoinen. Ohitsemme kävellyt naisporukka katseli Typyä pitkään ja tunsin olevani selityksen velkaa. Naisia nauratti Typyn tempaukset ja he ilmoittivat yksissä tuumin etteivät rapsuta meidän sotkupelleä vaikka ihastuttava beagle muuten kuulemma olikin.

Isäntä on tallentanut puhelimeensa kaikki MM-futiksen otteluajankohdat ja kisakatsomo on pystyssä harvasa ilta ja yö. Elokuussa saa seurata yleisurheilua ja eiköhän myös formulat, tennis ja amerikkalainen jalkapallo välähtele telkkariruudussamme. Me Typsyn kanssa emme ole innokkaita penkkiurheilijoita vaikka miltei joka ilta katsonkin Urheiluruudun. Ihan yleissivistyksen vuoksi. Kisakatsomon tarjoiluista innostumme kyllä, joten isäntä; Typylle vaikkapa poronkorva ja minulle poppareita limpparin kera, kiitos!

Todistusaineistoa

Kun aina kehua retostelen, miten meidän Typy rakastaa uimista, ajattelin laittaa tänne blogiin ihan todistusaineistoa asiasta. Ei sillä, ettette arvon lukijat muuten uskoisi... On vaan niin hupaisaa, että edesmennyt Pimuli ei juuri uimisesta välittänyt. Typy kun on aivan toista maata (ja beaglea) ja nauttii vedessä läträämisestä hurjasti. 

Kuvan uimapaikkana toimi tällä kertaa kotimme lähellä juokseva oja. Vesi ei ole siitä puhtaimmasta päästä mutta tarvittaessa suihkutamme Typsykän kotona puhtaalla vedellä. Ja olemme nähneet myös kaksijalkaisten uivat kyseisessä ojassa, joten ei ojan vesi ihan myrkkyä voi olla...

Viikonloppuna pyöritimme isännän kanssa askartelutehdasta ja saimme osan elokuisten juhlien kutsukorteista jo postilaatikkoon. Tuntuu, että kesä kiitää vitosvaihteella eteenpäin ja juhlasuunnittelut on nyt elvytettävä henkiin. Tällä alkaneella viikolla koirahierojamme saapuu hieromaan Typsyä kevään viimeisen kerran. Hieronta-asiaan palataan taas syksyllä. Saimme viime viikolla tietää syksyn tulevat lukukoiravuorot ja ne on nyt pistetty muistiin kirjoihin ja kansiin. Mutta ennen syksyn saapumista keskitytään kesäpäivien viettoon, maalla ja vedessä. Valoisaa ja lämmintä viikkoa kaikille PSB:n ystäville!  

Kokeilussa uusi konsti

Terveisiä Kangasniemeltä sekä Haukivuorelta! Molemmat mökkireissut olivat rentouttavia ja vaikka sää ei kovin helteinen enää loppuviikosta ollutkaan, ei se haitannut. Typy teki molemmilla mökeillä muutaman katoamislenkin mutta kovin kauaa pitkäkoipi ei onneksi karussa ollut. Tai eihän Typsykkä varmaan omasta mielestään ollut missään karkureissussa vaan toteutti itseään ja vaistojaan. Kielot olivat jo kukassa, joten poimin niitä kimpun Pimun ja Nupin haudalle. Seuraavalla Puulan reissulla istutankin hautapaikalle pysyvämmät kukkaset.

Punkit ovat ilmestyneet taas riesaksemme ja tänä vuonna niiden karkotukseen on otettu uudet konstit käyttöön. Tavaratalon lemmikkiosaston myyjä rohkaisi minua kokeilemaan kreikanherne-valkosipuli-pillereitä ja jätinkin muut torjuntakeinot tämän vuoksi kaupan hyllyyn. Yrttipannathan ovat ainakin meidän kokemuksien mukaan olleet täyttä humpuukia ja olemme laittaneet jo parina aikaisempana kesänä sekä Pimun että Typyn turkkiin apteekista ostettua linimenttiä. Mutta nyt kokeillaan siis luonnonmukaista punkkien häätöä ja mielenkiinnolla seuraan, onko pahanhajuisista (mutta Typsylle maistuvista) tableteista mihinkään.

Kesä on virallisesti julistettu alkaneeksi, kun olemme nyt kääntäneet almanakan sivua ja toukokuu on mennyttä aikaa. Itse aion elämäni ensimmäistä kertaa pitää lomaa myös kesäkuussa ja viikko vierähtääkin isännän sekä Typyn kanssa mökillä. Juhannus kurkkii jo nurkan takana, tuo kesän juhla, jolloin suuntaamme perinteiseen tapaan Kotkaan. Tiedossa on siis mukavia reissuja mutta niitä odotellessa pitää paiskia töitä. Ja onneksi kuumuus on hetkeksi väistynyt, sillä työpaikallani ei edelleenkään toimi ilmastointi...