perjantai 27. lokakuuta 2017

Hoidetut hampaat

Annoimme Typyn mielestä varmasti sen elämän kamalimman synttärilahjan, kun vein sen keskiviikkona eläinlääkäriin. On aina yhtä surkeaa jättää koira operaatioon ja poistua itse paikalta. Odottamaan, että tulee soitto, jossa kerrotaan koiran olevan nyt täysin hereillä ja sen voi hakea kotiin. Ja tämä odotus tuntuu ikuisuudelta. Typsykän kohdalla olen niin harmissani, että sitä on jouduttu leikkelemään ja nukuttelemaan turhan usein. Taidamme olla Typyn kanssa nyt samoissa leikkausluvuissa. Omia leikkauksia vaan en ole osannut pelätä ja jännittää ollenkaan niin kovasti kuin koiriimme kohdistuvia operaatioita.

Typsyn purukalusto kuvattiin ja tutkittiin huolellisesti. Hampaat puhdistettiin kauttaaltaan ja kiillotettiin. Kadoksissa olevaa ylähammasta ei löytynyt leukaluusta eikä ikenestä. Joten sitä ei ole koskaan Typylle syntynytkään.

Kolme hammasta Typyllä oli siinä kunnossa, että ne piti poistaa. Kahdessa oli lohkeama ja tummentumaa. Yksi oli murtunut enemmänkin. Typyllä on kuono nyt melkoisen turvoksissa. Se on varmasti myös kipeä, joten viikon verran Tyyperi saa särkylääkettä. Nappulat, luut ja muu kova purtava on pannassa parin viikon ajan. Suuta tulee huuhdella vedellä joka ruokailun jälkeen. Helpommin sanottu kuin tehty...

Illalla, kun Typy oli täysin herännyt, sille maistui ruoka. Juhlan kunniaksi maksalaatikkoa. Hippu sai toki maistiaiset omaan kuppiinsa. Nyt pidämme kaikki käpälät ja raajat pystyssä, että Typyn suu paranee mallikkaasti ja nopeasti. Pääasia, että hampaat on nyt hoidettu ja mitään muuta ongelmaa ei löytynyt. Typsykän painokin on noussut. Olen siis enemmän kuin iloinen.


keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan...

Tänään on aihetta juhlaan! 
On aika onnitella synttärisankari Typyä sen 
täyttäessä kahdeksan vuotta.



Suuret onnentoivotukset meidän rakkaalle Typylle!

Vietimme jo maanantaina Typsyn synttäreitä kakkukahvien merkeissä.
Vieraaksi saapui anoppi ja appiukko sekä äitini miehensä kera. 
Päivänsankari sai lahjaksi mm. herkkuja ja "valopannan". 

Tänään Tyyperillä on edessä hammasoperaatio. Kun se on siitä täysin 
toipunut, jatkamme vielä juhlintaa oman perheen kesken tarjoamalla 
Typylle herkkuaterian.  Lahjojakin on tiedossa lisää. 

Miten meidän syysloma Puulan rannalla sujui? 
Entäpä Typyn operaatio? 
Niistä lisää seuraavassa kirjoitelmassani.

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Sateista hiljaisuutta

En heti muista, että meillä olisi koskaan ollut näin sateinen syysloma täällä Puulalla. On ollut joskus lunta, pakkastakin. Myräkkää mutta myös aurinkoa. Kuulaita syyspäiviä ja tähtitaivasta. Tällä kertaa vettä on satanut joka päivä. Harmittaa mutta minkäpä tuolle mahtaa. Ei muuta kuin sadevermeet ylle, kun puuhaillaan ulkosalla.

Ja mukavasti on ehditty jo puuhaillakin. Lomaviikko on puolivälissä ja polttopuita on valmiina kivan iso kasa. Pihaa on siistitty. Kesäkukat kippasin metsään maatumaan ja ulkotiskipaikan raivasin pois. Loman tiskit tiskaan saunassa. Eikä tämä puhdasta työleiriä ole. Iltaisin luetaan kirjoja, saunotaan ja tuijotetaan järvelle. Hiljaisuudessa. Kaupungissa tällaista hiljaisuutta ei saa kokea koskaan.

Typy ja Hippu nauttivat mökkilomasta. Mökin tienoolta löytyy paljon erilaisia hajuja. Välillä otetaan juoksukisat ja painitaan. Päivätorkkuja unohtamatta. Eilen kävimme kauppa-autolla ja auton vastaanotti kaksi haukkuvaa biigleä. Tyttöjä taisi vähän jännittää, kun iso auto lähestyi tutulla mökkitiellä. Harvinainen ilmestys tuollainen jättiauto meidän rannoilla.

Sytytän liki joka ilta Pimun haudalle kynttilän. Sille ja tälle kaikelle muullekin heitämme haikeat heipat ihan kohta. Mökkivanhus on palvellut meitä taas yhden kesän paremmin kuin hyvin. Kiitämme lämpimästi siitä ja ymmärrämme, että nelikymppinen möksä tehtiin aikoinaan vain kesäkäyttöön. Nautimme loppulomasta ja jäämme sen jälkeen odottamaan uutta kesää.

torstai 12. lokakuuta 2017

Talven tulon merkkejä

Tällä kuluvalla viikolla kävimme Typsykän kanssa taas naapurissa lukukoirailemassa. Ilma oli kamala; sade piiskasi ja tuuli viuhtoi. Mutta muutama pikkuihminen uhmasi karmeaa keliä ja tuli lukemaan Typylle. Oltiin iloisia, eritoten Typy, joka sai taas runsaasti rapsutuksia.

Työilta takana. Matkalla bussissa kohti kotia.

Varasin Typylle ajan eläintohtorille, jotta sen hammaskalusto saadaan kuntoon. Vähän ikävän synttärilahjan annamme, sillä lääkäriaika on varattu Tyyperin juhlapäiväksi. Mutta juhlistamme Typyä synttärikakun merkeissä joko ennen operaatiopäivää tai sen jälkeen. Pitäähän päivänsankarin pystyä kakkua maistamaan! En ole keksinyt Typylle mitään "mukavampaa" lahjaa. Herkkuja se toki saa. Taidamme hankkia sille uuden mökkipannan. Hippu saa sellaisen sitten joulupakettiin.

Teimme eilen päivälenkin lammasaitauksen kautta ja totesin isokorville, että lampaat ovat lähteneet viettämään talvea muihin maisemiin. Aitaus oli typötyhjä. Jäämme odottelemaan ensi kesää, jolloin ne taas palaavat. Lampaiden poislähtö ja mökin talviteloille laitto ovat asioita, jotka viimeistään havahduttavat meidän poppoon talven tuloon.

Tänä aamuna pistin kuulokkeihin joululevyn soimaan. Pullo glögiä on pakattu mökkikassiin. On myös aika askarrella pikkujoulukutsut. Joulukonserttiliput hankin jo syyskuun puolella. Mutta ennen kuin ryhdyn joulua enemmän valmistelemaan, vietämme syyslomaa Puulalla. Ohjelmassa on haravointia, puusavottaa, laiturin korjausta ja muuta mukavaa. Edessä on varmasti hieno viikko!

torstai 5. lokakuuta 2017

Hyvässä kunnossa

Lokakuu on käynnistynyt sateisen syksyisenä. Mutta luonto ilakoi väreissä ja taivaalle voi tiirailla muuttolintujen matkaa. Joutsan pelloilla oli suuria laumoja laulujoutsenia, kun ajelimme mökiltä sunnuntai-iltana kotiin. Minne lie niiden lento vei, toivotimme hyvää ja turvallista matkaa.

Kävimme maanantaina Tyyperin kanssa eläinlääkärin pakeilla. Typy tutkittiin hyvin huolella ja perusteellisesti. Vaikka Typyä on viety eläinlääkäriin monen monta kertaa ja tehty jos jonkinlaista toimenpidettä, saimme taas uutta tietoa meidän ihanaisesta. Siltä puuttuu yksi ylähammas. Tämä ei juurikaan vaikuta purentaan mutta on saattanut jäädä leukaluuhun "jumiin". Ihmetyttää, ettei aikaisemmin kukaan tohtori ole tällaista havaintoa tehnyt...

Typy odotteli rauhallisesti
eläinlääkärin tapaamista.

Typsy käyttäytyi reippaasti, kun lääkäri otti siltä verikokeen. Kolme putkea verta valutettiin ja tulokset kokeista saimme eilen. Mitään ei löytynyt. Typyllä on kaikki arvot hyvät, mm. maksa, munuaiset, kilpirauhanen. Lääkäri totesi, että harvoin näkee näin hyväkuntoista beaglea. Painostakin tohtori totesi, ettei Typsy liian laiha ole. Seuraavat askeleet ovat, että puuttuvan hampaan asia tutkitaan tarkemmin, kuten myös erään lohjenneen hampaan kohtalo. Painoa tarkkailemme viikottaisella punnituksella.

Olen todella helpottunut, että Typy on kaikin puolin kunnossa eikä mitään terveysongelmia ole. Nyt olen taas rauhaisin mielin. Saimme erinomaista palvelua tältä tutulta eläinlääkäriltä, joka aikoinaan hoiti meidän chinchillaa. Tästä on hienoa jatkaa kohti syyslomaa ja viikkoa Puulalla. 

Haiseva Hippu.


Mökkiviikonlopun saaliina oli ämpärillinen suppilovahveroita sekä sontainen Hippa. Sain omin silmin todistaa, kun se antaumuksella hieroi itseään jonkin elukan läjässä . Haju oli kamalan kuvottava. Pesukeikkahan siitä taas tuli, isäntä saippuoi Hipsukkaa ja minä kaadoin kauhalla vettä päälle. 



Tällä viikolla lukukoirailtiin kotikirjastossa. Lukijoita riitti mukavasti ja palkaksi Typsy sai rapsutuksia, halauksia ja suukkosia. Luin eilen Ylen sivuilta lukulehmästä! Aivan mahtava juttu tämä lehmille lukeminen. Käykääpä kurkkaamassa kyseinen artikkeli.

Supistaan salaisuuksia...

Niin, odotamme jo kovasti koko sakki lähestyvää syyslomaa. Surullistahan siinä on se, että mökkikautemme päättyy tämän vuoden osalta. Keväällä meitä odottaakin uudistuneet maisemat, sillä talvella tehdään suurempaa puusavottaa mökin ympäristössä. Mahdetaanko tunnistaa maisemia enää ollenkaan... se on kuitenkin selvää, että saamme lisää valoa pihaan ja ympäristöön. Ja vähemmän haravoitavaa.